Mitä tapahtui, kun lakkasin katsomasta televisiota?

Viime heinäkuun lopussa panin television kiinni. Tai no, eihän meillä itse asiassa mitään televisiota laitteena enää siinä vaiheessa ollut, mutta lakkasin seuraamasta ohjelmatarjontaa erilaisilta päätelaitteilta. Kokeilun oli tarkoitus kestää 100 päivää.

Kokeilun päättymisenkin jälkeen televisio on pysynyt kiinni.

Sorruin kokeilun aikana muutaman kerran. Alkuun ajattelin ohjelmia paljonkin ja kaipasin niiden pariin ”rentoutumaan”. Jos lakkokokeiluni olisi ollut lyhyempi, en usko, että olisin päässyt koukusta irti. Kolmisen kuukautta osoittautui melko sopivaksi ajaksi sekä havaita oma riippuvuutensa että kehittää vaihtoehtoisia toimintatapoja.

Riippuvuudesta luopuminen on helpompaa, kun sen korvaa toisella. Niinpä aloin kuunnella äänikirjoja. Kokeilin äänikirjojen kuuntelemista jo muutama vuosi sitten, jolloin siitä ei tullut mitään. Kannatti kuitenkin antaa niille uusi mahdollisuus, nimittäin ruudun tuijottelun sijaan kirjojen parissa kului loppuvuoden aikana lähemmäs 400 tuntia. Yli kaksi kokonaista viikkoa! Se kuulostaa hurjalta ottaen huomioon, että yleensä aikaa lukemiseen ei mukamas ole.

Kuuntelin 5 kuukauden aikana 28 kirjaa. Siihen meni 397 tuntia.

Suosikkikirjoihini lukeutui muun muassa Julia Thurénin Kaikki kuluttamisesta, jota voin mitä lämpimimmin suositella jokaiselle minimalismista kiinnostuneelle. Helppolukuinen teos, joka auttaa varmasti jokaista ymmärtämään omaa ja muiden kulutuskäyttäytymistä. Oman käytöksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jos sitä haluaa muuttaa. Vaikka minimalismissa ei ole minulle kyse pelkästään materiasta ja kuluttamisesta enkä koskaan ole ollut erityisen impulsiivinen ostostelija, pidin kirjaa erittäin antoisana.

Kun lakkasin töllöttämästä sarjoja, lopetin valitettavasti myös neulomisen.

Olen nauttinut suuresti siitä, että olen pitkästä aikaa pystynyt uppoutumaan kirjojen maailmaan. Kaikki tv-ohjelmalakkoni vaikutukset eivät ikävä kyllä ole olleet myönteisiä. Usein erilaiset tavat linkittyvät toisiinsa, ja minulla toisiinsa ovat linkittyneet television katselu ja neulominen. Kun lakkasin katsomasta televisiota, tulin tahtomattani lopettaneeksi rakkaan neulomisharrastukseni.

Neulomisen lopettaminen ei ole jäänyt ainoaksi kielteiseksi muutokseksi. Plärään nykyään aiempaa enemmän uutisia kännykän ruudulta. Seuraavaksi pitänee kehitellä jonkinlainen kännykänkäyttölakko (tai uutistenlukulakko, voisi tehdä hyvää, kun kaikki mediat on kuorrutettu koronauutisoinnilla). Ja ehkä voin silloin tällöin kokeilla katsella laadukasta ohjelmatarjontaakin, jos siltä tuntuu – kunhan katselu ei ala syödä liikaa aikaa ja energiaa.

Ehkäpä elämä tuntuu sitä merkityksellisemmältä, mitä paremmin osaa hallita ja käyttää aikaansa.

Vaikka ohjelmalakolla on ollut sekä hyviä että huonoja vaikutuksia, pidän sen tuloksia arvossa. Kokeilu osoitti jälleen vahvasti priorisoinnin, tietoisen ajanhallinnan ja tietoisten valintojen merkityksen. Aikaa on vaikka mihin, jos sen käyttää tarkasti. Tai no, ainakin usein aikaa olisi enemmän kuin itselleen uskottelee. Enpä minäkään olisi etukäteen uskonut, että ehtisin kuunnella nelisensataa tuntia äänikirjoja alle puolessa vuodessa. Kummastipa ehdin.

Tänä aamuna sain taas yhden kirjan kuunnelluksi loppuun. Se oli Björn Natthiko Lindebladin Saatan olla väärässä. Niinpä niin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s